11.04.08
Posted in Earl Grey, Matkalla, Laivalla, Madagaskar at 11:06 am by Sivustakatsoja
Aikamme matkustettua kapteeni ilmoitti meille Madagaskarin saaren lähestyvän, joten päätimme ottaa sen seuraavaksi pysähdyspaikaksemme. Voi kunpa olisimme päättäneet toisin. Kaikki näytti liiankin rauhalliselta, johtuen sankasta sumusta joka oli yllättänyt meidän lähestyessä Madagaskarin saarta ja Toamasinan kaupunkia. Pääsimme hitaasti kulkien satamaan ja huomasimme samassa olevamme merirosvojen laivojen piirittämänä.
Nyt ei auttanut muu kuin antautua ja antaa merirosvojen vallata laiva, jotka purjehtivat kokenein ottein laivan satamaan. Miehistöämme ei onneksi lahdattu, kuten olisi voinut käydä, jos olisimme alkaneet taistella vastaan, mutta totesimme sen hyödyttömäksi suuren ylivoiman edessä. Päästyämme satamaan, meidät (siis minut ja Sir Twinings) vietiin satamassa olevaan suurehkoon rakennukseen ja sillä välin miehistö lukittiin ruumaan. Meidät käskettiin istumaan ja odottamaan herraa saapuvaksi….
Permalink
11.01.08
Posted in Sir Twinings, Matkalla, Laivalla at 11:17 am by Sir Twinings
Vihdoinkin tunsin olevani elossa. Laiva oli täynnä pelottomia ammattimiehiä, jotka jokainen tunsivat oman paikkansa ja tiesivät tehtävänsä. Hengitin syvään sisääni suolaista raikasta meri-ilmaa. Purjeet pullottivat ja matkamme jatkui Afrikan itärannikkoa pitkin kohti Madagaskaria. Matkamme soljui kuin itsestään ohi silmiä hivelevien maisemien ja saatoimme tarkkasilmäisinä nähdä rannikolla noita mustia alkuasukkaita, joiden elämänpiiristä olimme ystäväni, korkeasti siwistyneen paroni Earl Greyn kanssa ah niin kaukana. Kuitenkin siinä silmäillessämme tunsimme kummatkin outoa vetoa noihin huolettomiin weikkoihin.
No matkamme kuitenkin jatkui, kohti monille tuntemattomia vesiä. Olo meillä paroneilla oli kuin menneiden ja tulevien aikojen tutkimusmatkailijoilla, jotka kohottavat katseensa yhä kohti uusia ennen tavoittamattomia horisontteja. Matkallamme tulisimme kohtaamaan uusia tuttavuuksia, aivan kuten vaikkapa Lisää linkki -linkkihakemisto tulisi joskus tulevaisuudessa niitä tarjoamaan, mutta tulevaisuuden tavoilla. Oi, edes aasin silta ei voisi meitä paremmin kuljettaa, kuin tämä oiva purtemme.
Voi kun olisin silloin tiennyt, että Madagaskar oli nyt meidän aikanamme merirosvojen pesäpaikka. Jos minulla olisi ollut pääsy Wikipediaan, olisin saattanut olla kuullut James Plaintainista…
Permalink
07.19.08
Posted in Earl Grey at 12:22 am by Sivustakatsoja
Viikkojen purehtiminen alkoi ottaa yhden jos toisen hermoille, lähtiessämme Paroni von Richthofenin luota kaikki oli hyvin, mutta tuulet eivät olleet matkamme aikana koko ajan suotuisat joten olimme joutuneet matkaamaan Kap Kaupunkiin pidemmän ajan kuin oli alunperin tarkoitus. Nyt kutenkin alkoimiehistö olla kapina mielialalla, koska ruoka ja juoma ei ollut enää ensiluokkaista. Arvaahan sen kun on purjehdittu useampi viikko.
Meillä oli täysi työ Sir Twiningsin kanssa pitää miehistö kurissa, mutta onneksi meillä oli vielä viiniä edellisestä pysähdyksestä jäljellä, joten saimme onneksemme silä meihistön hieman rauhallisemmaksi, mutta ei sekään kestäisi ikuisuuksiin.
Onneksi Etelä Afrikan Kap kaupunki tuli näkyvin ja pääsimme maihin ilman suurempia vahinkoja, mitä nyt muutama matruusi päätti jäädä maihin ja yrittää seuraavalla jonnekin Eurooppaan menevään laivaan. Matkaa olisi vielä Kiinaan, joten kaikki miehistö olisi tarpeen. Onneksi Sir Twinings wanha kettu, osaa järjestellä ja puhua. Hän sai puhuttua muutamia Suomalaisia merimiehiä jotka olivat odottamassa laivaa Suomena suuntaan, meille mukaan Kiinaan.
Permalink
Posted in Earl Grey, Laivalla at 12:07 am by Earl Grey
“Mitä muuta olit ajatellut tehdä Kiinassa kuin hakea teetä, teen haku kait ei ollut ensimmäinen ajatuksesi tälle matkalle lähdettäessä?” Kysäisi kuin ohimennen Sir Twinings maistellessaan hyvin haudutettua teetä. “Kyllä kai sinä ystäwä hywä muistat wiimeisen matkamme jolloin tapasin tämän teemyyjän tyttären. Häntä minä olen menossa tapaamaan, jos totta puhutaan. Minkä sitä mies sydämellen woi.” “Waikewn ole häntä koskaan wirallisesti tawannut, niin - totta wieköön ystäwä hywä- olen tawannut hänet salaa muutamia kertoja, en wain ole kertonut asiasta kenellekkään tähän mennessä. Aion wiedä hänet maasta ja tulen tarwitsemaan siinä apuasi, hywä ystäwäni.
“Uskoisin sinun pystywän pidättelemään sopiwassa kohdassa tee-keisaria, että saan kiidätettyä tee-keisarin tyttären laiwalle.” “Tämä tulee olemaan minun osalta wiimeinen matka Kiinaan jos wain saan hänet waimokseni”
Permalink
06.12.08
Posted in Sir Twinings, Laivalla at 8:56 pm by Sir Twinings
Syvä huokaus käy mielessäni, kun katselen ystävääni, kelpo paroni Earl Greytä hänen ummistaessaan nautinnollisesti silmänsä ja nauttiessaan camellia sinensiksen hienostuneen täyteläisestä mausta. Olemmepa todella kohdanneet seikkauluja ja vastuksia matkallamme kohti idän ihmeitä.
Jospa hetken saisimme viettää lipuvaa laivaelämää ennen kuin saapuvat jälleen nuo tulevat tuntemattomat seikkailun melskeet kohisten kohdallemme. Jos olisin elänyt myöhempien aikojen Lordin vuosina, olisinpa saattanut uppoutua mp3-soittimineni podcastien maailmaan kuunnellen kenties sellaisia ohjelmia, kuten Tukevasti ilmassa, Tuomas Enbuske, Maailmanpolitiikan arkipäivää tai vaikkapa Sata vuotta eduskuntavaaleja. Nyt ei kuitenkaan sellaisia nautintoja aisteilleni suotu, joten käänsin katseeni liplattaviin aaltoihin ja nuuhkin camellia sinensiksen mieltä sulostuttavaa aromia.
Hyvää elämää tämäkin!
Palasin katseineni Greyhin, joka maiskutteli teen makua suussaan.
“Kuulehan ystäväni…” aloitin mietteliäällä äänellä.
Permalink
06.09.08
Posted in Earl Grey, Matkalla, Laivalla at 2:22 pm by Earl Grey
Kuukauden päivät siinä meni, mutta kiitos Paroni von Richthofenin ja kyläläisten laivamme on nyt - jos mahdollista - jopa paremmassa kunnossa kuin koskaan. Ystävällinen Paronimme ei suostunut ottamaan mitään maksua kaikesta tavarasta jota häneltä saimme. Nyt olivat laivan vesisäiliöt täynnä (unohtamatta Listán Negro ja Negramol rypäleistä tehtyjä hienoja punaviinejä). Ruokaa oli yllin kyllin ja muutama kyläläinen oli opettanut meille kuinka kalastaa isosta laivastamme, joten tulisimme saamaan myös kalaa vaihteeksi.
Oli aika hyvästellä Paroni von Richthofen ja kyläläiset, Jeeveskin oli innokkaana vilkuttamassa kyläläisille, ehkä jopa yli.innokkaasti, mikähän oli miehellä mielessä, oli viimeaikoina viihtynyt kylässä “asioilla” enemmän kuin olisi aina ollut tarpeen, vanha kettu. “No niin Jeewes, aika palata takaisin päiwäjärjestykseen, käyhän järjestämässä meille teetä ruokasaliin, tulemme Sir Twiningsin kanssa hetken päästä”. Myös vanha kunnon kampittaja Herkko, meni ilman eri käskyä mukaan. “No niin arwon paroni ystäwäiseni, matka jatkuu ja Kiinan suunnattomat teewarannot odottavat, seuraawa pysähdyspaikkamme on Etelä-afrikka”, toivottavasti pääsemme sinne ilman kommelluksia.” Laivamme lipuessa hiljalleen kohti ulappaa, siirryimme Twingsin kanssa nauttimaan aamupäivä teetä ruoksaliin.
Permalink
Posted in Earl Grey, Matkalla at 12:06 pm by Earl Grey
Saimme yhteistuumin venytettyä reiän oven päälle ja hetken näytti jo siltä ettei mitään tapahtuisi. Mutta sitten, yhtäkkiä ovi ikäänkuin hävisi ja näimme Paroni von Richthofenin kellarin. Sanaakaan sanomatta koko joukkio siirtyi reiästä läpi. Samaan aikaan ylhäältä rappusista kuului hirvittävä mekastus, Lordi meni aivan kalpeaksi “Vaimoni”. Lordin vaimo rynni alas rappusia, huomasi Lordin ja ennenkuin kukaan ehti tajuta, oli Lordin vaimo tönäissyt miehensä reiästä takaisin Lumina Obscuraan. Itse vaimokin lensi samalla ja reikä meni umpeen.
Siinä sitä oltiin ja katseltiin toisiamme hölmistyneenä, taas oli yksi joukosta pois, portaita alas tuli seuraava joukkio, etunenässä Herkko ja Paroni von Richthofen aivan kannoilla. “Arvon paronit ja Jeeves, mistä te siihen tulitte” kyseli hölmistynyt Herkko “ja minne Lordin vaimo meni?”
“Tuonne” osoitin sormella seinää, jossa vielä jokin aika sitten oli reikä. Herkko katseli minua kuin suurempaakin muukalaista, pyysi Sir Twiningsin sivuun, joka heti puolusti sanomalla; “Earl kertoo aivan totta, mutta miten se on mahdollista, siitä voimme sitten keskustella lisää myöhemmin, uskon Lordin pärjäävän Lumina Obscurassa vaimonsa kanssa, hänhän oli jo siellä. Muutakaan emme valitettavasti voi heidän eteensä tehdä.”
“Paroni von Knyphausen!” tuli kuin samasta susuta, minulta ja Sir Twiningsilta. Herkko kuitenkin rauhoitteli ja kertoi kaiken mitä oli tapahtunut. Loppuilta vietettiin paroni von Knyphausenin, anteeksi ,siis Paroni von Richthofenin kartanossa. Seuraavana aamuna alkoi uudelleen laivan korjaus. “Jokohan tästä kohta päästäisiin jatkamaan matkaa kohti Kiinaa,” totesin aamulla laivalle päästyämme Twiningsille. “Eiköhän ystäväiseni, eiköhän” Twinings vastasi ja jatkoi tee nauttimisesta kuulaassa aamuauringossa, kun kyläläiset ja merimiehet olivat jo ahkeroimassa laivan korjauksen kimpussa. Jeeves oli edelleen aavistuksen hämmentynyt kaikesta kokemastaan.
Kirjoittajan huomautus, kuten tiedämme Lordi otti ja voitti euroviisut vuonna 2006, eli ei hänelle mitenkään ihan hirveän huonosti käynyt. Miten hän Suomeen lopulta päätyi, sitä sivät historiankirjat kerro.
Permalink
01.30.08
Posted in Earl Grey at 10:55 pm by Earl Grey
Siinä sitä oltiin edelleen owen edessä ja katsottiin kalpeina toisiamme. Yhtäkkiä sanoin “Minulla on reikä taskussa”. Johon Twinings katsoen minua yhtenä kysymysmerkkinä “Niin Earl, niinhän sinulla on, ja jos sallinet, ei varmaankaan ole ensimmäinen kerta.” ja kääntyi poispäin keskusteleemaan ja miettimään ulospääsyä ei mistään.
“Niin niin, mutta…..” yritin epätoiwoisesti sanoa. “Earl, meillä ei nyt ole valitetttavasti aikaa miettiä mitä sille reiälle pitäisi tehdä” sanoiwat jo muutkin kuin Twinings. Joten minun ei auttanut muuta kuin ottaa reikä taskusta. Siinä wenytellessäni mustaa reikää käsissäni, tuli hiljaista ja säpsähdin siihen kun Twinings wieressäni kysyy, “mikä sinulla on arvon ystävä kädessäsi?”
“Reikä, minusta alkoi tuntua jotenkin siltä että kerrankin reiästä taskussa saattaisi olla hyötyä ja uskon näin olevan, ottakaapa kiinni reunoista niin wenytetään lisää”. Siinä kun aikamme wenyttelimme, saimme siitä tehtyä owen kokoisen. “Entäs nyt sitten” kysyi Twinings, “En ole warma, mutta jos laittaisimme sen owen päälle niin, eikös siinä silloin olisi reikä”? wastasin eipäilewästi.
Permalink
01.27.08
Posted in Sir Twinings at 12:45 pm by Sir Twinings
Siinä me taas toljailimme Jeevesin kanssa. Minä Twinings, ystäväni Grey sekä Lordi. Jeeves rumputti keskeltä ei mitään löytyneen oven ripaa. Tässä tuntui olevan ainoa toivomme päästä pois, mutta toivo tuntui hiipuvan, kun tulosta ei syntynyt.
Ovi hohti ympäristömme tavoin valkeaa valoa, sen saumat olivat tiiviit ja kädensijan paikalla oli pyöreä nuppi, josta Jeevesin oli ilmiselvästi vaikea saada otetta.
Aikamme yhdessä tilannetta kummasteltuamme sävähdimme kumeaan ääneen, joka tuntui kuuluvan kuin sisältämme.
- Arvon herrat! Tervetuloa Lumina obscuraan! Olette varmasti ihmeissänne paikasta ja toden totta ette olekaan tällä hetkellä yhtään missään. Näin käy, kun viskoo juonenpätkiä sinne tänne, eikä osaa sitoa niitä yhteen. Annan teille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Pääsette pois, mikäli osoittaudutte luottamukseni arvoisiksi. Toistaiseksi saatte jatkaa juonianne hetken myös Tarinajargoniassa!
Permalink
11.20.07
Posted in Matkalla, Herkko at 2:36 pm by Herkko
Lopulta tämä sekalainen ja ehkä jopa aavistuksen pelokaskin joukko saapui paronin kartanolle. “Teidän täytyy muistaa että paronilla on pedon voimat joten meidän täytyy olla varovaisia”, Jóse kertasi vielä ennekuin menimme sisään, onneksi merimiehet olivat ottaneet tukevaa köyttä mukaansa. Ei ollut vaikea seurata jälkiä josta paroni ja hänen kumppaninsa olivat menneet, härmä peitti lattiaa.
Lopulta tulimme paronin työhuoneen ovelle, joka oli sijoiltaan, huoneessa istui paroni ilkeän näköisenä ja totesi vain, että “Tätäkö tulitte hakemaan” taputtaen karvaisella ja valtavalla kourallaan paronien kirjaa, vierellä seisoi kalpeana silmät salamoiden Lordin vaimo. Mikä groteski pariskunta. “Tervetuloa hakemaan täältä, ha ha haaaaaaaaaaaaa”, paronin nauru kaikui työhuoneen ovesta käytävän jossa se jatkui kaikuaan, niin että jokaisella joukkion jäsenellä meni kylmät väreet pitkin selkäpiitä. “Sinä siis tiedät pikku salaisuuden kirjasta, Herkkoko se oli?” Tämän sanottuaan paroni nousi ylös ja karjaisten ampaisi kohti Herkkoa, sen verran Herkko kuitenkin malttoi mielensä, että odotti paronin tulevan aivan lähelle, väisti hiuksen hienosti ja samalla pienellä liikkellä huitaisi kepillä paronia jalkoihin, että tämä kaatui ja liukui vauhdilla päin seinää pää edellä.
Tämä aivan pieni sekasorto antoi sen verran aikaa merimiehille, että nyt he olivat paronin kimpussa. Lordin vaimo taas hyökkäsi hovimestarien kimppuun, samaan aikaan kun Herkko ja Jóse ryntäsivät kirjalle. Onneksi kuitenkin osa saaren asukkaista olivat sittenkin joko uteliaisuudesta tai auttamisen halusta päättänet seurata laivalta saapunutta joukkiota, että nyt myös he tulivat auttamaan merimiehiä ja hovimestareita. Jonkin ajan kuluttua, olivat niin von Knyphausen kuin Lordin vaimo olivat kiinni ja köysissä. Oli von Knyphausen ilmeisesti saanut jonkun ylimääräisenkin osuman taistelun tuoksinassa, koska meni hetki ennekuin hän oli taas tajuissaan.
Tänä aikana Herkko selaili paronien kirjaa löytääkseen oikean loitsunkirjasta, helppoa se ei ollut, kirja oli kuitenkin paksu ja jotenkin Herkosta tuntui että joku tai jokin seurasi hänen tekemisiään, vaikka ulkona oli lämmin yö, niin silti Herkkoa kylmäsi selatessaan kirjaa. Hear me barons of past, Herkko tavasi, lopulta oikea kohta löytyi, nyt tarvitsisi saada vain paroni lukemaan se.
“No niin paroni von Knyphausen, nyt teidän pitäisi lukea tästä kirjasta yksi kohta”; Herkko totesi. “Minähän en lue mitään, paroni karjaisi, niin että osa saaren asukkaista otti jalat alleen ja merimiehillä oli edelleen täysi työ pitää paroni aloillaan köysistä huolimatta. “Nyt on niin, että tänä yönä te luette tämän loitsun, vaikka se olisi viimeinen tekoni, se on ainoa tapa saada teidät omaksi itseksenne ja toivottavasti myös paronit Twinings ja Grey löytyvät tämän jälkeen.” “Annan teille kaksi vaihtoehtoa, joko luette, tai ette tule näkemään enää ikinä päivänvaloa, aioin lukita teidät kellariinne iäksi, saatte aikaa miettiä tämän tiimalasin verran ja aika alkaa nyt”.
Kun aika oli kulunut, paroni lupasi lukea, koska tiesi, että jos ei lukisi, niin hän muuttuisi jossain vaiheessa taas omaksi itsekseen mutta kirous ei haihtuisi ja joku yö olisi taas edessä muuttuminen pedoksi.
“Hear me barons of past, barons of the ancient law. Hear me dead barons of an english tongue. Hear me barons lost in battle, who’s blade did good. Hear me barons of old, hear me barons of lost souls. This night I invoke thee . I summon thee to my arms aid. Hear me barons, a new cause be given. Your body gone now spirit be. Hear me Dead barons I invoke thee. By your spirit blade I invoke you. By your might I invoke you. By your spirit I invoke you. Come now , follow a new cause, I summon thee. Each of thee I enlist. I invoke you dead barons lost. Hear me and come to my aid. Hear me and fight at my side. Protect me from spirits harm. Fight my battles I say to thee. Hear me Spirits of lost barons , come to my aid, come to my side. Protect me from spirits harm. Protect me from spirits light. I invoke you. I invoke you. I invoke you. I invoke you. I invoke you.
Let my army be done.
Let it be .
Let it be “
Samassa kun paroni oli lukenut loitsun, muuttui hän takaisin omaksi itsekseen, mutta Lordin vaimo, hän ei ollut muuttunut miksikään, siispä hänet pidettin edelleen köysissä. Mutta missä olivat Lordi, Sir Twinings ja Earl Grey ?
Permalink
« Previous entries ·